Tietotyössä informaatiovirta on jatkuvaa. Päivän aikana tulee paljon tietoa, useasta eri lähteestä, jolloin oleellisen tiedon erottaminen voi olla haastavaa. Kaikkea informaatiota ei voi muistaa, eikä se ole tarpeellistakaan. Kuinka tämä sitten liittyy oppimiseen? Moni päivän aikana suoritettavista tehtävistä suoritetaan automatiikalla, jolloin opittu tieto näyttelee pääosaa. Kaikkea tietoa ei tarvitse kuitenkaan osata ulkoa. Nykyajan oppiminen on pitkälti tiedon hakua ja taitoa soveltaa informaatiota tiedoksi.
Otetaan yksinkertainen esimerkki ruoanlaitosta ja leipomisesta. Reseptejä ja ohjeita on maailma pullollaan. On eri aikakausien, kulttuurien ja keittiöiden materiaaleja. Maailmaan pääsee sisään parhaiten rohkeasti testaamalla ja harjoittelemalla. Reseptejä ei kuitenkaan tarvitse muistaa ulkoa, vaan niitä täytyy uskaltaa ja kyetä soveltamaan. Näin kokemuksen myötä kerätty informaatio alkaa muuttumaan oikeaksi tiedoksi.
Aivot ovat kehittyneet säästämään energiaa ja siten ne tykkäävät rutiineista ja status quosta. Oppimisen ja muutoksen prosessi vaatii aivoilta puolestaan valtavasti energiaa, koska omia oletuksia ja näkökulmia maailman toimimisesta pitää muuttaa. Tämän vuoksi harvoin kukaan pystyy omaksumaan montaa asiaa kerrallaan tai isoa määrää tietoa.
Mikä sitten neuvoksi oppimisen helpottamiseksi? Yhtenä vinkkinä on palata ajassa taaksepäin hetkeen, jolloin kaikki oli ihmeellistä ja uutta, lapsuuteen. Lapset oppivat luonnostaan ja omaksuvat uusia asioita päivittäin. Vanhempien riemuksi, joskus jopa liiankin nopeasti. Lapsille pelit ja leikki ovat luontevin tapa oppia uutta ja hahmottaa omaa maailmankuvaa uudella tavalla. Tätä metodia on tuotu aikuisillekin ja monet pitävätkin erilaisten pulmien ratkomisesta vapaa-ajallaan esimerkiksi palapelien, ristikoiden ja sudokun muodossa. Oppiminen näiden harrastusten parissa tapahtuu huomaamatta. Pysyvä muistijälki syntyy toistoista ja vahvoista kokemuksista, kuten “Heureka”- hetkestä eli innostuneesta oppimisen tai löytämisen hetkestä. Elämään kuuluu myös hetkiä, jolloin kaikki ei mene kuten “Strömsössä”, niistäkin voi oppia, kunhan kokemukset eivät ole liian negatiivisia, jolloin aivot aktiivisesti pyrkivät unohtamaan muistikuvat. Virheet pitäisi nähdä kokeiluina, jotka eivät onnistuneet ja niistä opitaan.
Kuinka sitten tulla hyväksi oppijaksi? Oppimisellekin on hyvä asettaa tavoitteet. Yksi uusi asia päivässä tarkoittaa vähintään 365 uutta asiaa vuodessa. Oppimisessa, niin kuin elämässä muutenkin, asenteella on suuri merkitys. Kun tunnustaa itselleen, ettei vielä tiedä tai osaa kaikkea, on ensimmäinen askel otettu. Rutiinit ja toistot auttavat oppimisessa. Uuden asian opetteluun on hyvä varata aikaa kalenterista esimerkiksi kerran viikossa 1-2 tuntia. Kertaus on opintojen äiti ja muistiinpanot opituista asioista auttavat opitun kertaamisessa. Motivaatio nousee, kun näkee edistyksen kirjoitetussa muodossa. Pian 5–7 pientä asiaa on muuttunut kymmeniksi ja sadoiksi asioiksi, vähän niin kuin huomaamatta.
Kiire ja väsymys voivat toimia oppimisen esteenä, jolloin ei ole energiaa tai aikaa muutokselle. Työelämässä näkee liian usein tilanteita, jolloin on ”Liian kiire oppia, kuinka asia voitaisiin tehdä vähemmällä vaivalla, tehokkaammin ja lopulta nopeammin, säästäen kallista aikaa.”
Ourolla on asetettu selkeät tavoitteet oppimiselle: varataan aikaa, resursseja ja annetaan mahdollisuus uuden oppimiselle. Ourolla halutaan panostaa siihen, että oppimiselle on luotu luottamuksellinen ympäristö. Meillä kollegat auttavat ja tukevat toisiaan uusien teknologioiden ja asioiden omaksumisessa. Tätä varten Ourolaiset kokoontuvat kerran kuukaudessa Kullanhuuhdontaan, joka on Ourolaisten oma tiimipäivä. Ourolaisilla on käytössään oppimisalustoina PluralSight sekä LinkedIn. Uusia asioita opitaan myös lukemalla kirjallisuutta, katsomalla videoita, ja ryhmätöiden avulla. Ourolaiset ovat myös aktiivisia konferenssi- ja seminaarikävijöitä. Tapahtumat ovat oiva tapa oppia uutta ja haistella alan uusia trendejä. Joskus Ourolaiset pääsevät itsekin lavalle jakamaan viisauksiaan. Näitä erilaisia oppimisen keinoja Ourolla käytetään korvien välisen pääoman kasvattamiseen.